(varoitus: alla oleva teksti on hyvin paatoksellista! päivitetty 16.3.07)

manifesti

nimensä ensimmäiseksi mieleen juolahtavista merkityksistä huolimatta kumma ei ole kovinkaan kummallinen, tai kummoinen, orkesteri, saati pyri soittamaan kummallista musiikkia. kumma ei ole myöskään sitoutunut mihinkään yhteen tiettyyn genreen tai niiden yhdistelmään. saatamme tosin jämähtää meitä miellyttävään tyylisuuntaan pitkäksikin aikaa, kunnes olemme tyydyttäneet itsemme täysin. nykyinen musiikkimme on vain osa kumman ensimmäistä etappia. muutos on tulossa.

mistä sitten nimi 'kumma' on peräisin?

kuten niin monen muunkin asian kohdalla... "ne tietää, ketkä soittaa".

levyt

kumma levyttää jokaisen viisunsa. levyt heijastavat aina tiettyä ajanjaksoa kumman elämänkierrossa, joskin se voi vääristyä laulujen valmistumisprosessin aikana. toisinaan vanhat sävellystyöt kaivetaan esiin pöytälaatikosta ja taotaan lopulliseen muottiinsa huomattavasti syntyhetkeään myöhemmin. tätä kiertoa ei kuitenkaan sensuroida. emme tarjoa yleisöllemme parhaita paloja. me emme viihdytä teitä. jokainen viisumme on arvokas meille ja koska levyt ovat ensisijaisesti meitä itseämme varten (kuka muu niitä nyt edes kuuntelisi?), haluamme arkistoida talteen kaikki syntyneet tekeleemme. jos levyttäisimme yleisöä varten, emme todellakaan julkaisisi tupla-albumeita. vain marginaalisen pieni joukko jaksaa kuunnella yli kahta tuntia samaa roskaa yhtä soittoa, jos se ylipäätänsä on tarkoituskaan muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. mikäli puuttuvan punaisen langan 139 minuuttia tuntuu jostakusta puuduttavalta, miksi hän ei pidä taukoa? pitääkö levypakettiin tunkea käyttöohjekin mukaan? "saattaa sisältää pähkinää." tiede soikoon, kappaleethan on kaiken lisäksi jaettu kolmeen erilliseen kokonaisuuteen kuin valmiiksi katettuna. mitä vielä vaaditaan? jos valitsisimme "tiivistää" julkaisut ja tuottaa yleisölle vain niitä kuuluisia valittuja paljoa niin levyltähän olisi karsittu juuri se osa pois, mikä tekee kummasta kumman. arvosteluissa todennäköisesti aina muistutetaan tupla-albumien tekemisen kannattamattomuudesta. neljän euron hintaan tosin tuskin voittoja tavoittelemmekaan... senhän kuulee jo kappaleistamme.

miksi sitten levyt ovat ylipäätänsä myynnissä?

on käynyt ilmi, että muutamilla yksilöillä joukossamme on kuitenkin kyseenalaisen kypsymätön musiikkimaku ja taipumus kiintyä musiikkiimme. ostamalla levyjämme näillä ihmisillä on samalla mahdollisuus tukea toimintaamme ja mahdollistaa myös tulevat julkaisut. kannattavaa levynmyynti ei meille missään nimessä ole. valmiin levypaketin aikaansaamiseksi talkoovoimin vaaditaan uskomaton työmäärä - rahallisista uhrauksista puhumattakaan.

miksi sitten levyt lähetetään arvosteluihin?

joskaan itse arvostelut tai levyillemme annetut vähäiset pisteet eivät juurikaan meitä itseämme kiinnosta (varsinkin kun arvostelut ovat yleensä täysin amatöörimäisiä ainakin niillä sivustoilla, joita tapaamme käyttää), on kaikki PR hyvää PR:ä. mitä useampi meistä kuulee, sitä todennäköisemmin voimme päästä ajan myötä tilanteeseen, missä saamme aikaan parempaa jälkeä vähemmässä ajassa pienemmällä vaivalla (enemmän kuuntelijoita -> enemmän rahaa -> paremmat laitteet, painatuksen teettäminen jne.). kyseessä on siis, kuten levymerkkimmekin osalta, luonnollisesti pääosin oman edun tavoittelu. asialla on tosin kääntöpuolensakin. mikäli emme yrittäisi saada musiikkiamme esille, eivät nämä harvat ihmiset (joilla on harvinaisen huono musiikkimaku) kuulisi koskaan musiikistamme. joku voisi tulkita asian niin, että palvelemme yleisöämme.

onko sitten arvoisan ja mahtavan medeian hyvän musiikin lähettiläiden sanoja mukaillen itsekästä ajatella, että musiikkimme ylipäätänsä kiinnostaa ketään?

oikeastaan ei. kuten olen yllä todennut, teemme musiikkia lähinnä itsellemme ja taipaleemme varrella olemme huomanneet myös muiden olevan kiinnostuneita suoltamastamme materiaalista. tuskin meillä olisi keikkaa saati ostajia tämänkään vertaa, ellei joku olisi aidosti yhtyeestämme kiinnostunut. "entä jos ne ovat näitä medeian mainitsemia olalle taputtelijoita?" mietit. kuten bassotaiteilijamme tapaa sanoa, harva ystävistämme pitää musiikistamme, saati edes sietää sitä kuunnella. mikäli muutkin kiinnostusta osoittaneet tahot vain "taputtelevat olalle" aiheetta, en heidän motiiviansa edes pyri käsittämään. pyytäisin vain kohteliaasti teitä (juuri sinua) lopettamaan.

lyriikat

olemme saaneet toisaalta kielteistä palautetta siitä, ettei laulujen sanoja ole levyjen kansiin painettu ja toisaalta myönteistä palautetta siitä, että ne löytyvät sivuilta. tähän on kuitenkin tulossa muutos. seuraavan tupla-albumimme sanoituksia tuskin enää sivuille pistetään ja levyn kansiinkin ne tulevat korkeintaan yhtenä peräkkäisenä sanajonona. syitä tähän on ensisijaisesti kaksi.

ensinnäkin sanoituksia voisi kuvailla kolmiulotteisiksi ja kaksiulotteiseen kirjoitettuun muotoon siirrettäessä ne menettävät yhden ulottuvuutensa ja sitä myöten syvimmän olemuksensa. toiseksi, olen usein itse kuullut laulujen sanoja väärin ja luonut niille sitä kautta henkilökohtaiset merkitykset vain myöhemmin huomatakseni sanoituksia lukiessa, etteivät sanat nyt aivan niin menneetkään. päällimmäinen tunne on yleensä pettymys. varsinkin uuden levyn sanoituksissa suomen kielellä on leikitelty siten, että niiden kirjoittaminen veisi pois osan niiden tarkoituksesta. käytettäköön esimerkkinä vaikkapa tapausta, jossa lauletussa muodossa vokaalia venytetään niin, ettei voi tietää, onko kyseessä kaksoisvokaali vai yksittäinen vokaali. kirjoittaessa näistä on pakko valita toinen. myös pilkutus voi muuttaa hyvinkin paljon lauseen merkitystä, kuten kaikki muistamme esimerkistä "armoa ei, siperiaan" ja "armoa, ei siperiaan". uudella levyllä sanoilla ja lauserakenteilla on leikitelty ja yhteen lauseeseen voikin sisältyä rajaton määrä merkityksiä.

haluaisinkin rohkaista teitä, arvoista kuulijat, tekemään omia rohkeita tulkintojanne laulujen sanoituksista. elämme yhteiskunnassa, jossa olemme tottuneet saamaan kaiken valmiina lautaselta tarjoiltuna. sen sijaan, että toimisit kuten "kdavy" ja kyselisit www.songmeanings.net-osoitteessa damien ricen coconut skins -kappaleen sanoituksista tyyliin "What is this song about?? Can anyone explain it to me?", voit perehtyä kappaleeseen syvemmin ja käyttää yhtä evoluution monimutkaisimmista tuotteista - ihmisaivoja. uskon, että näin saat jopa meidän musiikistamme enemmän irti. mieti siis, mitä sanat tarkoittavat sinulle. laulun sanoittajan alkuperäisten tarkoitusten sijaan olisi mielestäni tärkeämpää, että loisimme kukin omia tulkintoja ja uusia merkityksiä kukin omasta ainutlaatuisesta näkökulmastamme. vääriä tulkintoja ei ole olemassa. mitä arvoa sinulle olisi siitä, että tietäisit, mitä esimerkiksi minä olen sanalla 'porkkana' aikoinaan tarkoittanut laulua rustaillessani?

välillä en edes itse muista, mitä olen sanoituksissani kiertoilmaisuilla tarkoittanut. lauluille tulee uusia merkityksiä ajan kuluessa ja tavallaan siinä piileekin kiertoilmaisujen voima. jos kirjoittaisin suoraan, mitä tarkoitan, tulisi teksteistä yksiulotteisia ja vain yhteen tilaan, aikaan, hetkeen tai paikkaan sidoksissa olevia... merkityksettömiä. sen sijaan valitsen kertoa asiat mutkien kautta. kun raapustelen tajunnanvirtaani paperille, tuleekin se juuri siinä muodossa ulos, mitä voitte lyriikoista kuulla. kuten kumman materiaalia, ei myöskään sanoituksiamme sensuroida. tulkitse siis vapaasti. tutustu itseesi ja tunne itsesi. ajattelu on katoava luonnonvara. pidä se hengissä.

-ville

takaisin